MarjaHeinonen3

Japanomania iski voimalla - harha-askel yllätti

  • Akseli Gallen-Kallela: Karhunputki (1889). Keirknerin kokoelma, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria/Jenni Nurminen.
    Akseli Gallen-Kallela: Karhunputki (1889). Keirknerin kokoelma, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria/Jenni Nurminen.
  • Utagawa Hiroshige: Kameidon luumutarha (1970). Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria/Kirsi Halkola.
    Utagawa Hiroshige: Kameidon luumutarha (1970). Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria/Kirsi Halkola.
  • Claude Monet: Manne-Porte, Étretat (1885). Philadelphia Museum of Art, John G. Johnson Collection. Photo: Philadelphia Museum of Art
    Claude Monet: Manne-Porte, Étretat (1885). Philadelphia Museum of Art, John G. Johnson Collection. Photo: Philadelphia Museum of Art

Kuuluisan kuvanveistäjä Auguste Rodinin näyttely houkutti minut viime torstaina Ateneumiin, kun junan saapumisen Helsinkiin ja keskustassa olevan työpalaverin väliin jäi reilun kahden tunnin rako. 

Rodin täytti patsaidensa kuhmuraisilla muodoillaan ja ihmishahmojen elämänmakuisilla asennoilla  odotukseni. Pienessä näyttelyssä oli intohimo läsnä. Edellisen kerran hänen töitään oli esillä Suomessa vuonna 1965 eli näyttely oli ainutlaatuinen. Hykertelin tyytyväisyyttäni lopetellessani patsaiden ihastelun yläkerroksen salissa. Valtava Ajattelijan hahmo jäi mietteliäänä taakseni. Tässä oli päivän kulttuurielämys, ajattelin. Väärin, Rodin oli vasta alkua.

Kolmoskerroksen Rodin-salin viereiset lasiovet avautuivat kummallisen nimiseen näyttelyyn. Japanomania.  Aikaa ja uteliaisuutta kun oli, jatkoin matkaani kurkistamaan, mitä yhtäläisyyttä saattaa olla japanilaisella ja pohjoismaisella kulttuurilla. 

Siitä kuvittelin olevan kyse. Siis pari salia pientä piperrystä. Ajattelin olla hetken, mutta toisin kävi. Kierros ylitti odotukseni. Japani-näyttely oli mieletön kokemus!

Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875-1918 -suurnäyttelyssä opin ymmärtämään, miten suuri vaikutus japanilaisella 1700- ja 1800 -luvun kulttuurilla on ollut 1900-luvun vaihteen suomalaiseen, pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen taiteeseen.  Suuruus näkyi hienoina teosten rinnastuksina, temaattisina huoneina ja yksittäisinä upeina taideteoksina. 

Eikä huoneilla ollut loppua. Kun yhden ihastelin, kulman takana oli seuraava. Tunnelma kuin maailman metropolien suurissa taidemuseoissa.

Akseli Gallen-Kallelan Sammon pelastuksen ja japanilaisen Utagawa Kuniyoshin puupiirroksen rinnastus oli suorastaan tyrmistyttävä. Vaikutteista ei voinut erehtyä. Listaa hienoista oivalluksen tarjonneista asioiden yhdistämisestä voisi jatkaa pitkään. 

Entä sitten japanilaisen taiteen tarkastelu? Kun tutustuin lähemmin arkista elämää kuvaaviin 1700-luvulla tehtyihin piirroksiin, hämmästelin niiden fiilistä. Ennemmin kuin eurooppalainen 1700-luvun taide, niistä tuli mieleen nykypäivän sarjakuvat.  Kiinnostukseni japanilaista taidetta kohtaan nosti päätään.

 

Käsityksiini japanilaisuudesta kuuluu hillitty olemus, luonnon läheisyys, pienimuotoisuus, toisaalta koristeellisuus toisaalta yksinkertaisuus. Edelleen ne ovat mielikuvissani olennainen osa japanilaisuutta. Uutta minulle oli arjen vahva kuvaaminen. Vai voikohan geishojen ja kurtisaanien arjen kuvaamisen kohdalla kuitenkaan puhua “tavallisen” arjen kuvaaimsesta :)

Kun kävelin näyttelyn kierrettyäni Ateneumin portata alas, olin tyytyväinen siitä, että olin astellut sisään.  Samana päivänä avattu näyttely oli paras ja mietityin toteutus, missä olen ollut pitkään aikaan.

Näyttelyn jälkeen tarkistin faktoja. Ei ihme, että näyttely teki suuren vaikutuksen. Sitä on valmisteltu neljä vuotta alan parhaiden asiantuntijoiden voimin. Esillä ovat japanomanian valtaamima mm. Albert Edelfelt, Helene Schjerfbeck, Edvard Munch, Paul Gauguin, Vincent van Gogh, Claude Monet, Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen.  Teoksia näyttelyyn on tullut lainaan mm. MOMA:sta New Yorkista, Musée d’Orsaysta Pariisista, Van Gogh Museumista Amsterdamista, Victoria & Albert Museumista Lontoosta sekä monista keskeisistä kotimaisista museoista. Vaikuttavaa!

Tätä näyttelyä ei kannata jättää väliin. Ateneumissa se on esillä aina toukokuun puoliväliin asti. 

Eikä kannata olla käyttämättä parin tunnin breikkiä taidepläjäykseen - tai muuhun arjesta irrotukseen. Voi aueta uskomattomia maailmoja!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Jätin itse Rodinin kokonaan väliin ja nautiskelin vain Japanomaniasta. Todella upea näyttely joka jäi kummittelemaan mieleen päiviksi!

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Marja

"Entä se heinä, jota taiteileva japanilainen tarkastelee saadakseen kuvan elämästä."

Menimme Rodinin veistoksia katselemaan- yksi hieno sali- hienoa.

... mutta sitten avautui tuo japanomania, joiden esityksiin oli kätketty, Schärfbekiä, Edelfeldtiä, Halosta, Monet, Gogh jne... Yllätti !
Näyttelysaleja oli lähes parikymmentä.

Suosittelen !

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa